Meillä odotellaan ja odotellaan. Poitsun uusi silikonituppi on tekeillä, mutta vielä ei ole ilmoitusta sen valmistumisesta tullut. Ja kun tuota uutta tuppia varten otettiin mittoja, mainitsi mestari, että uuteen tuppiin tulevaa silikonia ei ollut sillä hetkellä tavarantoimittajallakaan Saa siis nähdä kauanko tässä vielä odotellaan.
Hirmuisia aikoja ei huvittaisi enää odotella. Tyngänpää on huonommassa kunnossa kuin koskaan. Iho on todella kuiva. (Johtuen varmasti myös pakkasista, joka näkyy ihon kuivumisena muutenkin.) Joka iltaisesta runsaasta rasvaamisesta huolimatta iho on pian siinä pisteessä, että halkeilee. Ja epäsopiva tuppi aiheuttaa edelleen hankaumaa ja tupin kärkeen jäävän ilman ansiosta kävellessä syntyy imu, joka aiheuttaa verenpurkaumaa tynkään. Sinnikkäästi ukkeli sillä kuitenkin mennä kipittää, vaikka iltapäivästä voi huomata selkeää ontumista. Mutta sisupussi ei halua luovuttaa ja olla ilman. Illalla sitten valittaa kyllä kipeätä, mutta eihän sitä nyt uhmassaan voi periksikään antaa, huoh!
Olemme pitäneet välillä tupin sisällä sitä ohutta proteesisukkaa, joka hieman vähentää ilman aiheuttamaa hankausta. Välillä tuppaa kuitenkin tuntumaan siltä, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Sukan sauma saattaa esim. painaa ikävästi. Ja kun ei tullut pajalla mieleen pyytää useampia sukkia, niin ei tuo yksi ainokainen kappale enää missään priimakunnossa ole. Seisoohan se välillä lähes omilla jaloillaan kuivuneesta hiestä jäykistyneenä. Ja pesut ovat ottaneet osansa....
Kävin tänään hakemassa Lindex:iltä kokeeksi naisten ohuita yhden koon nilkkasukkia, joissa ei ole muotoiltua kantapäänpaikkaa, eikä muitakaan vahvikkeita, paitsi varpaissa. Kokeillaan saataisiinko niitä toimimaan. Muuta eroa en äkkivilkaisulla huomannut kuin sen, että virallisen proteesisukan kärki oli hieman pyöristetympi, mutta ero oli varsin pieni. Sellainen laitetaan heti huomenissa kokeiluun.
Mutta kuten sanottua, toivottavasti ei enää kauaa tarvitseisi odotella sitä uutta tuppia.
Toinen asia mitä meillä odotellaan, on lääkärinlausunto klinikalta. KELA:n alle 16-vuotiaan vammaistuki päättyi vuoden vaihteeseen ja taas olisi rustattava uutta hakemusta. Olemme saaneet pojan syntymästä saakka sitä alinta tukea. Joskin sitä on haettu uudelleen tuon tuosta.
Jotenkin minulla on sellainen aavistus, että tukea ei enää myönnetä, koska säännölliset lääkärikäynnit ovat loppuneet.Mutta saa nähdä.
Pitäisi vaan muistaa kirjoitella ylös kaikki ne pienet asiat, jotka arjessa eroavat normaalista. Se on vaan hassua, miten sitä ei itse enää edes huomaa jonkin asian menevän meillä jotenkin eri tavalla. Pitänee käydä päivän rutiineja läpi kavereiden kanssa joilla on saman ikäisiä lapsia. Siinä sitä ehkä huomaa sen eron. Pieniä asioitahan ne on, mutta on kuitenkin.
Olisi kiva saada tuo hakemus pois alta ennen kuin vauva syntyy. Siihenkään kun ei enää ihan hirveitä aikoja ole. Vajaat 8 viikkoa laskettuun aikaan.
Meillä siis jatketaan odottelua hyvinkin monessa suhteessa :)
Aurinkoisia pakkaspäiviä!
Eija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti